Murskaus, jauhatus,raudanmääritys
Muskaus,jauhatus,rautapitoisuuden määritys.
1.Murrskaus laukamurskaimella
Työn tarkoituksena on tutustus leukamurskaimen rakenteeseen ja eri asetusarvoilla murskattaessa.
Työssä käytettävät laitteet ja aineet
Leukamurskain
Seulontalaitteisto
Murkattavaa materialia.
Työn suoritus
1.Tutustiumme käytettävissä olevaan murskaimeen.
2.Punnistsimme noin 331g materiaalia
3.Mittasimme suurimman lohkareen halkaisian 7.21cm
4.Käynnistimme murskaimen ja syötimme malmikivilohkareet rauhallisesti murkaimeen.
Murskain oli maksimivaihteella vaihteita oli viisi murkasimme viisikertaa vaihdoimme vaihteen aina yhden alemmas.
5.Pysäytimme murskaimen ja seuloimme. Merkitsimme tulokset taulukkoon.
2 Jauhatus kuulamyllyllä.
Työn tarkoitus oli tutustua kuulamyllyyn
Työssä käytettävät laitteet ja aineet
Laboratoriomylly: kuulamylly jauhettava materaalia, esimerkiksi murkauksesta saatua mursketta. Jaoimme murskeen 2 osaan ja jauhatimme ne 30 min ja 60 min.
Sitten seuloimme.
Sitten otimme jauheen talteen raudan määritystä varten.
Työn tarkoituksena on määrittää malmikiven rautapitoisuus.
yön suoritus :
Upokkaan vakionainoon saattaminen.
Hehkutetaan tyhjää upokasta uunissa 800 asteisessa n. 30 min. Nostimme jäähtymään 10min ja siirsimme tämän jälkeen upokas eksikaattoriin ja pisimme sitä tarkasti sitä 15 min siellä. eksikaattori
Sitten punnitsimme sen ja toistimme operaation.
Näytteen valmistus.
Punnitsimme 3 g malminäytettä. Sitten liuotimme se kunigasvedellä sitten laimensimme sen vedellä. Kaadoimme näytteen 250ml pulloon ja täytimme sen merkkiin. Sitten pipetoimme mittapullosta 100 ml 400ml dekantterilasiin. Liuokseen lisätään dekantterilasissa 1ml väkevää vetyperoksidia. Sitten saimme opettajalta vertailunäytteen jolle teille samat toimen piteen.Neste lämmitetään kellonlasilla peitettynä kiehuvaksi ja keitetään sitä jonkin aikaa vetuperoksidin hajoamiseksi.
Tämän jälkeen dekantterilasi otetaan keittolevyltö ja kellonlasin alapinta huuhdellaan tislatulla vedellä. Liuokseen lisätään 2-3 g ammoniumkloridia ja laimennetaan liuos vedellä 150 ml:ksi. Sitten liuos lämmiteään vetokaapissa kiehuvaksi , nostetaan levultä ja lisätään voimakkaasti sekoittaen väkevää ammoniakkia kunnes neste haisee ammoniakilta ja ruskenpunaista sakkaa alkaa muodostua. muodostuneen saostuman annetaan laskeutua dekantterilasin pohjalle.Kuuma neste kaadetaan varovasti suppiloon.
Saostuma pestään kloridittomaksi ja lopuksi vedellä.
Suodatinpaperin yläosa taitetaan siten, että saostuma jää suljettuun nyyttiin.
Paperinyytti asetetaan vakiopainoon saatettuun posliiniupokkaaseen ja kuivataan lämpökääpissa. Sen jälkeen upokas peitetään kannella, asetetaan hehkutuskolmioon kolmijalan varaan ja kuumennetaan varovasti bunsen-polttimen kaasuliekillä. Tällöin paperi hiiltyy palamalla. Kun hiiltyminen on täydellistä, kuumennetaan jäänöstä suuremmalla liekillä, kunnes hiili palaa pois. Upokas on tällöin ilmankantta kolmiossa hieman kaltevassa asennossa, jolloin ilman happi pääsee paremmin kosketuksiin hiilen kanssa.
Lopuksi upokasta hehkutetaan uunissa 800 asteessa n. 30 min. Uunista upokkaat nostetaan keraamiselle tasolle (10 min) ja sitten eksikaattoriin jäähtymään (tarkasti 20 min) ja lopuksi punnitaan upokas+sakka. Hehkutus toistetaan ja punnitaan uudelleen painon saamiseksi vakioon. Punnitustuloksena saadun Fe2 O3 - sakan painon perusteella lasketaan alkuperäisen näytteen raudan määrä.
Lopuksi upokasta hehkutetaan uunissa 800 asteessa n. 30 min. Uunista upokkaat nostetaan keraamiselle tasolle (10 min) ja sitten eksikaattoriin jäähtymään (tarkasti 20 min) ja lopuksi punnitaan upokas+sakka. Hehkutus toistetaan ja punnitaan uudelleen painon saamiseksi vakioon. Punnitustuloksena saadun Fe2 O3 - sakan painon perusteella lasketaan alkuperäisen näytteen raudan
1.Murrskaus laukamurskaimella
Työn tarkoituksena on tutustus leukamurskaimen rakenteeseen ja eri asetusarvoilla murskattaessa.
Työssä käytettävät laitteet ja aineet
Leukamurskain
Seulontalaitteisto
Murkattavaa materialia.
Työn suoritus
1.Tutustiumme käytettävissä olevaan murskaimeen.
2.Punnistsimme noin 331g materiaalia
3.Mittasimme suurimman lohkareen halkaisian 7.21cm
4.Käynnistimme murskaimen ja syötimme malmikivilohkareet rauhallisesti murkaimeen.
Murskain oli maksimivaihteella vaihteita oli viisi murkasimme viisikertaa vaihdoimme vaihteen aina yhden alemmas.
5.Pysäytimme murskaimen ja seuloimme. Merkitsimme tulokset taulukkoon.
2 Jauhatus kuulamyllyllä.
Työn tarkoitus oli tutustua kuulamyllyyn
Työssä käytettävät laitteet ja aineet
Laboratoriomylly: kuulamylly jauhettava materaalia, esimerkiksi murkauksesta saatua mursketta. Jaoimme murskeen 2 osaan ja jauhatimme ne 30 min ja 60 min.
Sitten seuloimme.
Sitten otimme jauheen talteen raudan määritystä varten.
Työn tarkoituksena on määrittää malmikiven rautapitoisuus.
yön suoritus :
Upokkaan vakionainoon saattaminen.
Hehkutetaan tyhjää upokasta uunissa 800 asteisessa n. 30 min. Nostimme jäähtymään 10min ja siirsimme tämän jälkeen upokas eksikaattoriin ja pisimme sitä tarkasti sitä 15 min siellä. eksikaattori
Sitten punnitsimme sen ja toistimme operaation.
Näytteen valmistus.
Punnitsimme 3 g malminäytettä. Sitten liuotimme se kunigasvedellä sitten laimensimme sen vedellä. Kaadoimme näytteen 250ml pulloon ja täytimme sen merkkiin. Sitten pipetoimme mittapullosta 100 ml 400ml dekantterilasiin. Liuokseen lisätään dekantterilasissa 1ml väkevää vetyperoksidia. Sitten saimme opettajalta vertailunäytteen jolle teille samat toimen piteen.Neste lämmitetään kellonlasilla peitettynä kiehuvaksi ja keitetään sitä jonkin aikaa vetuperoksidin hajoamiseksi.
Tämän jälkeen dekantterilasi otetaan keittolevyltö ja kellonlasin alapinta huuhdellaan tislatulla vedellä. Liuokseen lisätään 2-3 g ammoniumkloridia ja laimennetaan liuos vedellä 150 ml:ksi. Sitten liuos lämmiteään vetokaapissa kiehuvaksi , nostetaan levultä ja lisätään voimakkaasti sekoittaen väkevää ammoniakkia kunnes neste haisee ammoniakilta ja ruskenpunaista sakkaa alkaa muodostua. muodostuneen saostuman annetaan laskeutua dekantterilasin pohjalle.Kuuma neste kaadetaan varovasti suppiloon.
Saostuma pestään kloridittomaksi ja lopuksi vedellä.
Paperinyytti asetetaan vakiopainoon saatettuun posliiniupokkaaseen ja kuivataan lämpökääpissa. Sen jälkeen upokas peitetään kannella, asetetaan hehkutuskolmioon kolmijalan varaan ja kuumennetaan varovasti bunsen-polttimen kaasuliekillä. Tällöin paperi hiiltyy palamalla. Kun hiiltyminen on täydellistä, kuumennetaan jäänöstä suuremmalla liekillä, kunnes hiili palaa pois. Upokas on tällöin ilmankantta kolmiossa hieman kaltevassa asennossa, jolloin ilman happi pääsee paremmin kosketuksiin hiilen kanssa.
Lopuksi upokasta hehkutetaan uunissa 800 asteessa n. 30 min. Uunista upokkaat nostetaan keraamiselle tasolle (10 min) ja sitten eksikaattoriin jäähtymään (tarkasti 20 min) ja lopuksi punnitaan upokas+sakka. Hehkutus toistetaan ja punnitaan uudelleen painon saamiseksi vakioon. Punnitustuloksena saadun Fe2 O3 - sakan painon perusteella lasketaan alkuperäisen näytteen raudan määrä.
Lopuksi upokasta hehkutetaan uunissa 800 asteessa n. 30 min. Uunista upokkaat nostetaan keraamiselle tasolle (10 min) ja sitten eksikaattoriin jäähtymään (tarkasti 20 min) ja lopuksi punnitaan upokas+sakka. Hehkutus toistetaan ja punnitaan uudelleen painon saamiseksi vakioon. Punnitustuloksena saadun Fe2 O3 - sakan painon perusteella lasketaan alkuperäisen näytteen raudan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti