Työn tarkoituksena on perehtyä fluidisaatioon eli leijutukseen ilmiönä sekä tutustua materiaalin käyttäytymiseen fluidisaation aikana.

2. Työn suoritus

Em. 50 g:n kiintoainenäytteestä määritetään myös kiintoaineen keskimääräinen raekoko sekä pituus ja halkaisija muotokertoimen laskemista varten. Rakeiden muoto on suunnilleen sylinterin kaltainen. Punnitsin loppuosan rakeista, jotta sain leijutuksessa käytettävien rakeiden massan.

TYÖN ALOITUS:

Aloitimme laittamalla rakeet torniin ja mittasimme patjan korkeuden joka oli 15cm

Rakeiden päälle kaadoimme mäntysuopaliuosta, jonka tarkoitus on saada alhaisempi pintajännitys täyttövaiheessa ja vältytään liian suurelta määrältä ilmakuplia. Aloimme täyttämään tornia hitaasti vedellä, ja annoimme veden valua tornin läpi, kunnes sumeana erottuva mäntysuopa poistui kokonaan.

Fluidisaatiokoe tehtiin muovirakeella, jotka sain opettajalta.

Materiaalin tiheyden määrittämiseksi tarvittiin 100 ml:n mittalasi, johon kaadettiin n. 50 ml denaturoitua alkoholia . Punnitsin n. 50 g kiintoainetta, kaadoin sen mittalasiin ja katsoin uuden tilavuuden asteikolta.

𝞺=Mn/∆V
𝞺 tumma= 1,207Mittausten aikana kirjattiin ylös seuraavat lukemat:

Mittausten aikana kirjattiin ylös seuraavat lukemat:

-Tilavuusvirtaus qv
- Patjan korkeus h
- Painehäviö ∆p
Ajon jälkeen poistimme kiintorakeet ohjeiden mukaisesti. Toistimme ajon myös kirkkailla rakeilla ja otimme tulokset ylös. Kun koeajot rakeilla oli tehty, mittasimme lopuksi painehäviön pelkällä tornilla syöttämällä vettä tyhjään torniin 2l/min välein